Podcast-jaksossamme Turkistarhaus studiossamme oli keskustelemassa STKL:n kenttäeläinlääkäri Johanna Korpela ja Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli. Korpela kritisoi keskustelussa turkistarhauksen kansalaisaloitteen muistiota ja väitti sen sisältävän väärää tietoa ja valheita. STKL toi esille keväällä julkaisemansa muistion jossa turkisaloitteen väittämiä kritisoidaan. Pyynnöstämme Animalian Kati Pulli toimitti meille nyt vastauksen STKL:n esittämään kritiikkiin. Lisäksi Animalia viittaa kansalaisaloitteen taustamuistioon jossa kansalaisaloitteen perusteita on käsitelty tarkemmin. Julkaisemme alla Animalian vastauksen.
Vastine Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liiton syytteisiin.
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain liitto (STKL) on jatkuvasti pyrkinyt leimaamaan turkistarhauksen kieltoa ajavan kansalaisaloitteen tiedot valheellisiksi. Tosiasiassa STKL on itse vääristänyt kansalaisaloitteen lausumia sekä taivuttanut faktoja sopimaan omiin tavoitteisiinsa.
Alle on poimittu väitteet, jotka STKL suoraan mainitsee muistiossaan vääriksi. Näihin väitteisiin on alla kirjoitettu vastineet. STKL viittaa muistiossaan epäsuorasti myös muihin heidän mielestään vääristeltyihin asioihin. Niihin vastineet löytyvät kansalaisaloitteen taustamuistiosta.
Turkiseläinten hyvinvointi
STKL:n muistio: ”Eläinsuojelujärjestöjen lakialoitteessa on virheellistä tietoa: suurin osa turkiseläimistä ei ole vammautuneita tai sairaita.”
Näin ei aloitteessa missään kohdassa väitetäkään, vaan muistiossa lukee mm. seuraavasti: Turkiseläinten hyvinvointiongelmat ovat tutkimusten mukaan erittäin suuria. — Muun muassa Euroopan komission tieteellisen komitean raportin mukaan turkistarhojen olosuhteet eivät mahdollista eläinten lajityypillistä käyttäytymistä ja aiheuttavat eläimille erilaisia hyvinvointiongelmia. Myös viime vuosina Suomessa tehtyjen tutkimusten tulokset tukevat sitä, että turkiseläimillä on sellaisia käyttäytymistarpeita, joita ne eivät voi toteuttaa turkistarhoilla. — Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tilastoissa vuodelta 2010 todetaan, että tarkastetuista 57 turkistilasta 35 tarhalla (61 %) todettiin puutteita eläinsuojelusäädösten noudattamisessa. — 13 prosenttia kaikista havaituista laiminlyönneistä johtui sairauksien hoidosta tai tarhalla kuolleiden eläinten lukumäärästä pidettävän kirjanpidon puutteista (lähde: Evira, Eläinsuojelutarkastukset 2010).
Turkistuotannon työllistävä vaikutus
STKL:n muistio: ”Lakialoitteessa mainittu turkiselinkeinon 700 henkilön työllistävyysvaikutus on väärää tietoa. Turkiselinkeino työllistää suoraan 4350 henkilöä ja välillisesti noin 13200 henkilöä.”
Lakialoitteen muistiossa viitataan MTT:n raporttiin, jossa on laskettu turkistilojen suora työllistävyys. Lainaus aloitteen muistiosta: ”MTT:n vuonna 2008 tuottaman raportin ”Turkistilojen talous ja alan merkitys sekä tulevaisuuden näkymät Suomessa” mukaan turkistarha työllistää suoraan keskimäärin vain 0,7 henkilöä tarhaa kohden. Tämä tarkoittaa 700 täysiaikaista työvuotta. (Lähde: Turkistilojen talous ja alan merkitys sekä tulevaisuuden näkymät Suomessa. 2008. MTT:n selvityksiä 160).
Lisäksi lakialoitteen muistiossa mainitaan, että välillisestä työllistävyydestä on olemassa toisistaan poikkeavia arvioita.
Virhemarginaali 